[ Etusivu | Jaksot | Tietoa & Triviaa | Tausta | Linkit ]
1. Arrival - Saapuminen
20.1.2002 klo 22.20
5.4.2004 klo 23.45
Kirjoittanut George Markstein & David Tomblin
Ohjannut Don Chaffey
- Jakson ensimmäinen raakaversio kesti tiettävästi puolitoista tuntia.
Joidenkin tietojen mukaan käsikirjoitus onkin yhdistetty kahdesta alunperin
erillisestä tarinasta, mikä selittäisi selvästi kaksijakoisen tarinan ja kahden
#2:n esiintymisen.
- #6:n mainitsema syntymäaika 19.3.1928 klo 4.31 on Patrick McGoohanin
oma syntymäaika.
- Kylässä ei esiinny numeroa 7 missään. Informaatiotaulussa luvut joissa
numero esiintyisi on korvattu jollain muulla. Myös #6:n krediittikortista,
jossa on kahdeksan kohtaa, puuttuu numero 7.
- Radiota korjaamaan tullut sähkömies ja puutarhuri johon #6 pian tämän
jälkeen törmää ovat täysin samannäköisiä. Siksi #6 tarkastelee puutarhuria
niin pitkään.
- Orkesterin soittama tuttu kappale on Johann Strauss vanhemman
säveltämä Radetzky-marssi.
- Kaikki ruoka- ja juomapaketit on merkitty Kylän polkupyörälogolla.
- Jakson lopussa Roverin tullessa #6:n luo
helikopterille on helposti nähtävissä, että kohtaus kuvattiin takaperin.
Taustalla olevien talojen savupiippujen savu kulkee alaspäin.
2. The Chimes of Big Ben - Big Benin kellonlyönnit
27.1.2002 klo 23.10
12.4.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Vincent Tilsley
Ohjannut Don Chaffey
- #6 viittaa humoristisesti #2:n sokeaan valvontasilmään (blind surveillance
eye). #2:n näyttelijän Leo McKernin vasen silmä on lasisilmä.
- Nadian mukaan Kylä sijaitsee Liettuassa, 30 mailin päässä Puolan rajasta.
- #6:n ja Nadian iltainen keskustelu oli alunperin kirjoitettu paljon
läheisemmäksi. Käsikirjoittaja Vincent Tilsley ei pitänyt, kun
läheisestä naiskontaktista kameran edessä pitämätön McGoohan tunnettuun
tapaansa kylmensi #6:n suhtautumista. #6:n halatessa Nadiaa ei tämän kasvoja
nähdä, koska kyseessä onkin Nadian näyttelijän sijasta McGoohanin oma
tytär Nadian peruukissa.
- 1986 löydettiin jakson "vaihtoehtoinen", hieman varhaisempi versio ITC:n
New Yorkin toimiston roskista. Versio on saatavilla useimmissa
myyntivideo- tai DVD-paketeissa. Erot eivät ole
merkittäviä, oleellisimpina kohtaus, jossa #6 yrittää omalla laitteellaan
laskea Kylän sijaintia (jakson normaalissakin versiossa Nadian palatessa #2:n
luota on nähtävissä kun #6 laittaa kynän taskuunsa), sekä raakilemusiikit,
joissa on mukana sarjan aiemmin hylätty tunnusmusiikkiehdotus. Jakson
julkaisu vihastutti McGoohanin, jonka mukaan kyseessä oli fanien
rahastus keskeneräisellä materiaalilla.
3. A. B. and C. - A, B ja C
3.2.2002 klo 23.10
19.4.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Anthony Skene
Ohjannut Pat Jackson
Työnimeltä Play in 3 Acts ja 1, 2 and 3
- Kaavasta poiketen jakson introssa #2 ei
sano olevansa uusi #2. Jos tämän jakson katsoo The Generalin jälkeen
tämä, sekä jakson aivan ensimmäinen kohtaus, jossa #2 keskustelee puhelimitse
#1:n kanssa, ovat paljon loogisempia.
- #14:n lukema Kylän lehti on päivätty 10.2., ja sen pääotsikko on "Is No. 2
Fit For Further Term?", mikä myös tukee jakson esitystä The Generalin
jälkeen. Sama lehti on nähtävillä myös jaksossa The Schizoid Man.
4. Free For All - Vapaat vaalit
10.2.2002 klo 23.10
26.4.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Paddy Fitz (oikeasti Patrick McGoohan)
Ohjannut Patrick McGoohan
- McGoohanin käyttämä pseudonyymi on peräisin hänen äitinsä
tyttönimestä Fitzpatrick.
- Alkuintrossa #2:n osuutta ei puhu jakson #2
Eric Portman, vaan Robert Rietty, jonka versiota alkudialogista
käytettiin lopulta myös useassa myöhemmässä jaksossa.
- Eric Portmanilla (#2) alkoi ikä painaa ja hän luki suuren osan
vuorosanoistaan lunttilapuista, siksi katsellen usein muualle kuin kameraan tai
vastanäyttelijöihinsä.
- #58:n vuorosanat ovat tarkoituksellista siansaksaa, vaikka muistuttavatkin
oikeita kieliä. Ääntämiseen näyttelijä Rachel Herbert otti vaikutteita
puolalaiselta ystävältään.
- "Vote for No 6" -kyltissä oleva kuva on Patrick McGoohanin PR-kuva
Danger Manista.
- Valokuvaaja ja heti perään lehdenmyyjä ovat kaksoisolentoja, selittäen
jälleen #6:n vilkuilun taaksensa.
- Roverin näkyessä ensimmäistä kertaa on
selvästi nähtävissä vaijeri, jonka varassa pallo roikkuu.
- Alkuperäinen ilmatyynyrobotti-Rover
upposi tämän jakson merikuvauksissa.
- Brittilässä sensuroitiin jakson lopussa
Rover-luolassa käytyä tappelua liian
realistisen näköisenä aina 1980-luvulle asti.
5. The Schizoid Man - Skitsofreeninen mies
17.2.2002 klo 23.10
3.5.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Terence Feely
Ohjannut Pat Jackson
- Jakso oli teknisesti hyvin vaativa McGoohanin näytellessä lähes
kaikki kaksoisolentokuvistaan itse. Molempien kasvojen näkyessä kuvattiin
normaalilla jaetun ruudun tekniikalla, eli ruudun vasen ja oikea puolisko
erikseen.
- Tarkkaan katsomalla voi joissakin kohdin nähdä keskellä ruutua pienen
sauman.
- Frank Maher toisti piiloon jäävällä
puoliskolla samalle paikalle tulevan #6:n kaikki eleet näyttelyn
helpottamiseksi ja varjojen saamiseksi toiselle puoliskolle.
- Monissa kohtauksissa, erityisesti liikkuvan kameran kuvissa ja tappeluissa,
toisen #6:n kasvoja ei koskaan nähdä, ja kaksoisolentona toimi luonnollisesti
McGoohanin oma sijaisnäyttelijä Frank
Maher saamatta kuitenkaan tähänkään jaksoon mitään krediittiä.
- Sanomalehti on päivämäärää ja etusivun otsikkoa myöten sama kuin jaksossa
A. B. and C.. Myös #6:n päivyri näyttää koko jakson ajan saman
päivämäärän kuin lehti, eli 10.2. #6:n "käsittelyn" aikana sängyn päädyssä
lukee paperissa päivämäärä 11.2.
- Lopussa #2 pitää omituisena kun #6 puhuu kenraalille
ilmoittautumisesta. Seuraavan jakson nimi on The General (Kenraali).
- Jaksosta jouduttiin keston vuoksi jättämään pois #6:n ja Curtisin kilpa-ajo
autoilla, sekä kohtaus, jossa #6 pakenee
Roveria.
- The Schizoid Man on ainoa jakso, jossa
Rover mainitaan nimeltä.
6. The General - Kenraali
24.2.2002 klo 23.10
10.5.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Joshua Adam (oikeasti Lewis Greifer)
Ohjannut Peter Graham Scott
- Joshua Adam on Lewis Greiferin pseudonyymi, joka muodostuu
hänen poikiensa nimistä. Jakson innoittajana toimikin Greiferin
poikien kyllästyneisyys koulun kotitehtäviin.
- #2 on sama kuin jaksossa A. B. and C.. Tämän jakson
introssa #2 sanoo normaalin kaavan mukaan
olevansa uusi, joten The General ja A. B. and C. kuuluisivat
selvästi siinä järjestyksessä peräkkäin, jolloin myös muutama jakson A. B.
and C. yksityiskohta saa lisää merkitystä.
- Alkuperäisessä käsikirjoituksessa #2 kärventyi professorin kanssa, mutta
koska sama #2 on toisessakin jaksossa oli hänet tarpeen jättää henkiin.
- Kahvilassa olevaa miestä näyttelevä Ian Fleming ei nimestään
huolimatta ole Bondin luoja.
- Professorin vaimon patsasgalleriasta paljastuu muiden muassa #6:n sekä
parinkin eri #2:n patsaat.
- Hauska kulkumerkit muovikädellä ottava laite on Addams Familyn
irtokäsioheisleluja.
- Ohjaaja Peter Graham Scott hälytettiin jaksoon vain kahden päivän
varoitusajalla.
7. Many Happy Returns - Paljon onnea!
3.3.2002 klo 23.10
17.5.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Anthony Skene
Ohjannut Joseph Serf (oikeasti Patrick McGoohan)
- Jakson #2:n näyttelijä Georgina Cookson näkyi myös jaksossa A. B.
and C., mutta todennäköisesti kyseessä ei ole sama hahmo.
- Joseph on McGoohanin keskimmäinen nimi, ja englannin sana
"serf" tarkoittaa alamaista.
- Ensimmäistä kertaa #2:n kasvoja ei paljasteta
introssa, ja käytössä onkin jälleen Robert
Riettyn lukema dialogi.
- #6 vie Kylän kaupasta 964 work unitin edestä tavaraa, ja kirjoittaa tämän
viestiinsä pöytään.
- Jakso tapahtuu noin kuukauden aikana helmi-maaliskuussa.
- Jakson ensimmäisen reilun 20 minuutin aikana puhutaan ymmärrettävästi
ainoastaan muutama sana saksaa.
- #6 käyttää valenimeä Peter Smith.
- Lotus ajamassa maanalaiseen kompleksiin on hylätty otos
introon kuvatusta pätkästä.
- Pöydän takana oleva mies on jälleen George Markstein kuten
introssakin.
- Jakson mukaan Kylä on Marokon rannikon tai lounaisen Espanjan tai
Portugalin suunnalla.
- Jakson lopussa #6:n saamassa syntymäpäiväkakussa on tietenkin kuusi
kynttilää.
8. Dance of the Dead - Kuoleman tanssi
10.3.2002 klo 23.30
24.5.2004 klo 23.45
Kirjoittanut Anthony Skene
Ohjannut Don Chaffey
- Tämänkin jakson piti olla alunperin esitysjärjestyksessä toisena, siksi
jaksossa on paljon esittelyelementtejä ja #6 kertoo olevansa vielä uusi
Kylässä.
- Erään tarinan mukaan jakso jäi kuvatessa vaillinaiseksi, eikä siksi ehtinyt
valmistua aiottuun esityspaikkaansa, ja lopputulos olisi lähinnä vain myöhemmin
koottu kuvatusta materiaalista mahdollisuuksien mukaan.
- #2 oli kirjoitettu alunperin mieheksi ja naamiaisasu Viiltäjä-Jackiksi,
mutta aiottu näyttelijä ei ollutkaan käytettävissä. Tarinasta riippuen syyksi
on mainittu joko näyttelijän elokuvakiireet tai alkoholiongelma. Joidenkin
tietojen mukaan joitakin kohtauksia oli ehditty jo kuvata ennen kuin #2
vaihdettiin naiseksi ja käsikirjoitusta muokattiin vastaavasti.
- Kuolleen miehen taskusta löytyneessä valokuvassa pariskunta istuu
selvästi Kylän keskusaukion altaan reunalla.
- Käsikirjoituksen mukaan #6:n piti tanssia juhlissa, mutta McGoohanin
suhtautuminen fyysiseen kontaktiin naisten kanssa astui jälleen kuvioihin, ja
McGoohan muutti kohtauksen välttelevämmäksi.
- Alunperin jakson piti päättyä #6:n toteamukseen että kuolleena olemisessa
on etunsa ja palaamiseen tanssiaisiin.
9. Checkmate - Erä shakkia
17.3.2002 klo 23.10
31.5.2004 klo 2.25
Kirjoittanut Gerald Kesley
Ohjannut Don Chaffey
Työnimeltä The Queen's Pawn
- McGoohanin vaatimuksesta jakso kirjoitettiin uusiksi monta kertaa,
ja samalla vaihtui myös nimi.
- Kaikesta säädöstä huolimatta jakso jäi muutaman minuutin alimittaiseksi,
joten McGoohan kirjoitti lisäkohtauksena kuningattaren vierailun #6:n
kotona.
- Aivan jakson alussa Roverin kulkiessa ohi
shakkilauta ei ole paikallaan, mutta vain hetkiä myöhemmin peli alkaa.
- Shakkilauta oli ruohikolla kokonaisen viikon. Useimpien jaksojen
introssa #6:n juostessa pihan poikki ja ainakin
osissa jaksoa Arrival on nähtävissä laudan jättämät painaumat.
- Kaksoisolentoja jälleen, #6:n liikuttua laudalla tälle puhuva vastapuolen
sotilas näyttää samalta kuin #14:n vastustaja samaisessa pelissä.
- Miehen pudotessa kellotornista kuuluu loiskahdus, vaikkei vettä pitäisi
olla lähettyvillä.
10. Hammer into Anvil - Vasara ja alasin
24.3.2002 klo 23.10
7.6.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Roger Woddis
Ohjannut Pat Jackson
- #2 (Patrick Cargill) ei ole sama hahmo kuin jakson Many Happy
Returns Thorpe, vaikka näyttelijä on sama.
- Jaksossa kuultu Bizet'n sävellys ei ole miltään tietyltä
levytykseltä, vaan Albert Elmsin The Prisoneria varten
äänityttämä esitys.
- Aiemmasta poiketen kylästä löytyy nyt myös numero 7, eli hahmo #73.
- Espanjankielinen viesti lehteen kuuluu "hay más mal en el aldea que se
suena", vaikka #6 sanookin ääneen vain kahdeksan sanaa. Alkuperäinen lainaus
Don Quijotesta on "hay más mal en el aldegüela que se suena", suomennettuna
"kyläpahasessa ovat asiat hullummin kuin miltä kuuluu".
- Kioskissa on nähtävissä myynnissä
Portmeirion-postikortteja.
- Omalaatuinen trampoliineilla ja vesialtaalla harrastettu Kosho ei perustu
mihinkään olemassaolevaan urheilulajiin, vaan on pääasiassa McGoohanin
kehittämä.
11. It's Your Funeral - Sinun hautajaisesi
31.3.2002 klo 23.10
14.6.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Michael Cramoy
Ohjannut Robert Asher
- Derren Nesbittin (uusi #2) hiukset ovat oikeasti mustat, mutta
McGoohan pyysi häntä vielä pitämään toista roolia varten tehdyn
blondauksen.
12. A Change of Mind - Mielenmuutos
7.4.2002 klo 23.10
21.6.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Roger Parkes
Ohjannut Joseph Serf (oikeasti Patrick McGoohan)
- McGoohan ohjasi jakson lähes kokonaan itse alkuperäisen ohjaajan
saatua potkut jo ensimmäisenä kuvauspäivänä.
- John Sharp (#2) on sekä alku- että loppukrediiteissä kirjoitettu
virheellisesti John Sharpe.
- Valvoja ja #6 kohtaavat ensimmäistä kertaa.
- Vaikka jaksossa on paljon ulkokuvaa Kylästä, on se käytännössä kokonaan
kuvattu kalliissa studioon rakennetuissa
Portmeirion-lavasteissa. Monet lavasteet
ovatkin erityisesti tässä jaksossa hieman huolimattomia.
- Loppukohtauksessa #2:n juostessa kohti Green Domea on selvästi käytössä
paljon John Sharpia pienempi sijaisnäyttelijä. Tämä on ainoa jaksoon
vartavasten Portmeirionissa kuvattu
kohtaus.
13. Do Not Forsake Me Oh My Darling - Mua älä hylkää
14.4.2002 klo 23.10
28.6.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Vincent Tilsley
Ohjannut Pat Jackson
Työnimeltä Face Unknown
- Vaikka sarjassa ei lopulta varsinaisia kausia ollut, on tämä jakso
periaatteessa toisen tuotantokauden ensimmäinen, sen kuvauksia edelsi muutaman
kuukauden kesätauko. Tauon aikana mm. osa keskeisestä tuotantotiimistä lähti,
mukaanlukien script editorina toiminut sarjan toinen luoja George
Markstein. Erinäisistä näkökulmista asiaan löytyy lisää
sarjan taustasta.
- Jo aiemmin kiertävän sirkuksen ympärille kehitetty tarina on tiettävästi
pohjimmiltaan suunnitellun mukainen, mutta McGoohanin ollessa vielä
Hollywoodissa elokuvan Ice Station Zebra kuvauksissa käsikirjoitusta
piti muokata pikaisesti, jotta jakso saatiin kuvattua aikataulussa pääasiassa
ilman McGoohania. Hommaan palkattiin Vincent Tilsley, joka
kuitenkin lähti kesken työnsä koettuaan tehtävän liian vaikeaksi, ja David
Tomblinin piti viimeistellä käsikirjoitus.
- Käytännössä ainoa uusi kuvamateriaali jossa esiintyy Patrick
McGoohan on aivan jakson loppu. Palattuaan Hollywoodista McGoohan
oli tyytymätön lopputulokseen, kuvasi osan kohtauksista uudestaan ja leikkasi
koko jakson uusiksi pelastaakseen edes jotain. Jakson alussa kotonaan
levottomasti kävellyt #6 on kuvamateriaalia jaksosta Once upon a Time,
joka oli kuvattu jo aiemmin.
- Jakso on ensimmäinen sitten avausjakso Arrivalin jossa ei ole
täysimittaista introa.
- Jaksossa on monin paikoin nähtävissä #6:lla kahta lievästi erilaista autoa.
Alkuperäinen KAR120C oli ehditty myydä ulkomaille kesätauon aikana, joten uuden
materiaalin kuvauksissa oli käytettävä toista yksilöä. Alkuperäisessä
rekisterinumeron merkit olivat kiinni suoraan etusäleikössä, uudessa yksilössä
kilven päällä, ja takarekisterikilvetkin ovat lievästi erilaiset.
- #6:n oikeaa nimeä ei edelleenkään mainita, mutta hänen koodinimensä on
ZM73, Ranskassa Duval, Saksassa Schmidt.
- Mies pöydän takana ei ole George Markstein kuten
introssa, oletettavasti koska hän oli jättänyt
sarjan kesätauon aikana.
- Jaksossa #6 hakeutuu lähikontaktiin naisen kanssa, mutta näyttelemässä ei
tietenkään ole McGoohan itse...
- Kirjeessä Seltzmanille lukee osoitteessa "Portmeirion Road".
- Käsikirjoitus mainitsi myös #6:n eroamispäivän, 13.7., mutta tiettävästi ei
vuotta.
14. Living in Harmony - Pelkkää harmoniaa
21.4.2002 klo 23.10
5.7.2004 klo 1.55
Kirjoittanut David Tomblin (David Tomblinin ja Ian L. Rakoffin tarinasta)
Ohjannut David Tomblin
- Frank Maher sai western-fanina vastuulleen
valvoa lavasteiden kokoamista. Tämä on myös ainoa jakso, johon hän sai oikean
krediittimerkinnän olemalla "Gunman", mutta ei mitään merkintää siitä, että
alkuperäinen jaksoidea oli hänen.
- Myös Patrick McGoohan oli aina halunnut tehdä westernin, eikä
Britanniassa ollut sellaista aiemmin tehty.
- Käsikirjoitus valmistui neljässä päivässä, mutta jaksoa kuvattiin huimat
viisi viikkoa, viivästyttäen sarjan kuvausaikataulua merkittävästi.
- Jakson nimi on lainattu Marvelin 60-luvun sarjakuvista.
- Patrick McGoohanista ja Alexis Kannerista (Kid) tuli
erittäin hyvät ystävät, ja Kannerin nimeä onkin alkukrediiteissä
korostettu kehyksillä. McGoohan tahtoi myös käyttää Kanneria
molemmissa vielä tämän jälkeen kuvatuissa jaksoissa.
- McGoohan ja Kanner harjoittelivat molemmat lopputaistoa
varten oikeaoppista aseen vetämistä. Kuvauspaikalla lyötiin vetoa kumpi on
nopeampi, mutta lopputuloksen selvittäminen vaati kuvatun filmin kehittämistä.
Jaksossa on kuva kuvalta katsottuna nähtävissä, kuinka McGoohanin ase
pöllähtää vain yhden filmiframen (noin 0.04 sekuntia) aikaisemmin.
- Koska jaksossa ei ole normaaleja alkukrediittejä ollenkaan, lisäsivät
jotkin TV-kanavat esityksiinsä jakson alkuun katsojia aliarvioiden tekstin
"The Prisoner".
- McGoohan ei pitänyt Valerie Frenchin (Kathy) muotoja
korostavasta puvusta, ja pyrki kuvauksissa peittämään tätä varjoilla.
- Brittilässä jaksosta sensuroitiin alunperin peräti viittä eri kohtausta,
eikä sitä nähty leikkaamattomana ennen 1980-lukua. Nämä kohtaukset olivat
Johnsonin hirttäminen, #6:n vetäminen hevosen perässä, tappelu Zeken kanssa
ja molemmat Kathyn kuristamiset.
- Yhdysvalloissa jakso jätettiin alunperin kokonaan esittämättä. Virallinen
selitys oli mieleen vaikuttavien huumausaineiden esiintyminen, mutta kaikki
muut samaa aihetta sivuavat jaksot esitettiin. Epävirallisempi syy oli #6:n
kieltäytyminen aseista, mikä ei mennyt läpi USAn sensuurista Vietnamin sodan
värväysten aikana.
15. The Girl Who Was Death - Tyttö nimeltä Kuolema
28.4.2002 klo 23.10
12.7.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Terence Feely (David Tomblinin ideasta)
Ohjannut David Tomblin
- Tarinaa suunniteltiin tuplajaksoksi, mutta lyhennettiin
käsikirjoitusvaiheessa normaalimittaiseksi.
- Jakso kuvattiin toiseksi viimeisenä, ja kuvaukset kestivät yhteensä neljä
viikkoa.
- Joitakin osia jaksosta kuvattiin McGoohanin ollessa vielä Ice
Station Zebran kuvauksissa. Koko huvipuistokohtaus on kuvattu joko
sijaisnäyttelijällä tai studioon projisoidulla taustalla.
- Kengänkiillottajana nähty Potter on hahmo Danger Man -sarjasta,
näyttelijänkin ollessa sama. Moni pitää jaksoa vahvimpana todisteena
John Drake -teorialle.
- Huvittavasti, ensimmäisen näytettävän krikettipelin heittäjää näyttelee
näyttelijä, jonka nimi oikeasti on John Drake. Kyseessä on
todennäköisesti McGoohanin sisäpiirin vitsi ilman sen kummempaa
merkitystä.
- Alexis Kanner vilahtaa vuoristoradan vaunussa ja karusellissa
valokuvaajana.
- Napoleonin sijasta jaksossa piti olla alunperin Hitler, mutta
McGoohanin mielestä se ei ollut hauskaa.
- Kun ensimmäinen Napoleon laulaa ja #6 jatkaa näkee suista selvästi, että
jaksossa kuuluva irlantilainen kansanlaulu
Danny
Boy ei ollut alkuperäinen kappalevalinta kuvauksissa.
- Ulkokuvien majakka on sama Beachy Headissa sijaitseva, joka nähtiin myös
jaksossa Many Happy Returns.
- Lähtölaskentamekanismi rakennettiin alunperin TV-sarjaa Thunderbirds
(Myrskylinnut) varten, ja samaa lähtölaskentakuvamateriaalia käytettiin
myös sarjoissa Captain Scarlet ja Joe 90.
16. Once upon a Time - Olipa kerran
5.5.2002 klo 23.10
19.7.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Patrick McGoohan
Ohjannut Patrick McGoohan
Työnimeltä Degree Absolute
- Jakso kuvattiin hyvin aikaisessa vaiheessa peräkkäin The Chimes of Big
Benin kanssa, koska McGoohan halusi #2:ksi ehdottomasti
erinomaisesti näytelleen Leo McKernin.
- Useimpien käsitysten mukaan jakson piti alunperin olla ensimmäisen
13-jaksoisen kauden finaali, mutta sarjan pituuden lukittuessa 17 jaksoon se
siirrettiin toiseksi viimeiseksi.
- Käsikirjoitus valmistui vain puolessatoista vuorokaudessa.
- Alunperin McGoohan käytti käsikirjoituksessa peitenimeä Archibald
Schwartz saadakseen poikkeavan jakson läpi ilman tuotantotiimin epäilyjä.
Myöhemmin hän on käyttänyt samaa pseudonyymiä mm. Columbossa.
- Totuus on tarua ihmeellisempää. Jakson kuvauksetkin olivat niin
intensiiviset, että Leo McKernin (#2) mielenterveys murtui oikeasti.
McKernin levätessä lääkärin määräyksestä kolme päivää lievää
hermoromahdustaan McGoohan kuvasi kaiken minkä pystyi ilman #2:n
läsnäoloa.
- Krediiteissä mainitaan John Maxim hahmona #86, jota ei kuitenkaan
jaksossa nähdä.
- Dialogin "all the world's a stage" -vaihe lainaa pitkälti lähes suoraan
Shakespearen näytelmää As You Like It (rivi 143).
- #2 mainitsee käyttävänsä häkkikeittiötä haastatteluihin. Sarjan kuvausten
aikaan järjestettiin lehdistötilaisuus juuri tämän jakson lavasteissa,
McGoohanin ollessa kaltereiden takana pukeutuneena Kosho-asuun.
- Pop Goes The
Weasel on vanha lastenlaulu, jota on kuultu joissakin aiemmissa jaksoissa
ja ohimennen mainittu dialogissakin.
17. Fall Out - Välienselvittely
12.5.2002 klo 23.10
26.7.2004 klo 1.55
Kirjoittanut Patrick McGoohan
Ohjannut Patrick McGoohan
- Alkuperäisessä konseptissa päätösjaksolla ei ollut oikeaa nimeä, vaan sitä
kutsuttiin nimellä conclusion. Ainakaan julkisesti ei tiedetä paljonko
Fall Outissa on McGoohanin alkuperäistä suunnitelmaa.
- Tarinan mukaan McGoohan oli jo aiemmin kerskaillut baarissa
Alexis Kannerille (#48) sarjan päättyvän konekiväärirynnäkkönä
toteutettuun pakoon.
- McGoohan kirjoitti jakson käsikirjoituksen pukuhuoneessaan yhdessä
viikonlopussa aivan viime tingassa. Jakso valmistui ehtiäkseen juuri ja juuri
television ensiesitykseen.
- Jakson alussa kuultava erilainen versio sarjan pääteemasta on itse asiassa
teemasävellyksen muualla käyttämätön loppupuoli.
- Kylän kuvauspaikan sijaintia pidettiin visusti salassa loppuun asti
Portmeirionin suunnittelijan ja omistajan
Sir Clough William-Ellisin vaatimuksesta. Vaikka alkutekstit mainitsevat
kuvauspaikaksi Portmeirionin, ei sarjan
Kylän sijainnista kerrottu koskaan mitään yksiselitteistä kaiken kerrotun
ollessa keskenään ristiriidassa.
- Alkukrediiteissä mainitut vierailevat näyttelijät ovat kaikki tuttuja
aiemmista jaksoista. Leo McKern (#2) on samassa roolissa kuin The
Chimes of Big Benissä ja Once upon a Timessa, Kenneth
Griffith (puheenjohtaja) oli Napoleon ja #2 The Girl Who Was
Deathissa, ja Alexis Kanner (#48) nähtiin Kidinä Living in
Harmonyssa.
- Jakson musiikeissa on klassisten sävelmien, perinnemusiikin ja
lastenrallatusten lisäksi kolme kevyemmän musiikin levytystä.
- The Beatles: All You Need Is Love - Kappale oli ollut Britannian
singlelistan ykkösenä vain puoli vuotta ennen jakson esitystä.
- The Four Lads: Dry Bones - Dry Bones on ollut monikäyttöinen
laulu lastenlaulusta negrospiritualiin, ja siitä on lukuisia hieman erilaisia
versioita eri määrällä eri luita. Se viittaa Raamatun tarinaan, jossa Hesekiel
pyytää Jumalalta hengen kuolleisiin luihin
(Hesekiel 37).
- Carmen Miranda - I, Yi, Yi, Yi, Yi (I Like You Very Much)
- Suurin osa lavasteista on kierrätetty suoraan aiemmista jaksoista.
- Jakson alussa jukeboksien jälkeen avataan puista ovea avaimella, mutta
toiselta puolelta ovi onkin metallinen. Välistä on leikattu pois surrealistinen
kohtaus, jossa #6,
Valvoja ja Hovimestari kohtaavat ovien välisessä käytävässä omituista porukkaa.
Käytäväpätkä on nähtävissä vielä lopun evakuointikohtauksessa.
- Puheenjohtajan (Kenneth Griffith) puheen on kirjoittanut monin osin
näyttelijä itse, koska McGoohan oli äärimmäisen uupunut viimeisten
jaksojen tuotannon ja käsikirjoittamisen jäljiltä.
- Jakso kuvattiin noin vuosi Once upon a Timen jälkeen, ja Leo
McKernin (#2) saaminen takaisin vaati suostuttelua. Ulkoasuaan siistinyt
McKern ei kuitenkaan suostunut pitämään tekopartaa, joten tarvittiin
kohtaus, jolla selitettiin #2:n muuttunut kampaus ja kadonnut parta. Juuri
ennen siistimistä on kuitenkin kuolleella #2:lla hetken nähtävissä selvä
tekoparta.
- Naamiokokouksessa on luettavissa nimikylteistä mitä ryhmittymiä on
edustettuna. Tiettävästi täydellinen lista on: identification, defectors,
therapy, reactionists, nationalists, rehabilitation, pacifists, activists,
welfare, security, education, youngsters, entertainment, recreation,
anarchists, health, old folk, unitarians, govern, board, committee,
transportation, administration, accommodation, nutrition.
- Kohtauksessa, jossa vartijat jahtaavat #48:aa, oli McGoohan
auttenttisuuden nimissä tarjonnut kuvauksissa viisi puntaa näyttelijälle, joka
saisi #48:n kiinni. Tyypillinen extran palkkio oli normaalisti 2-3 puntaa.
- #6:n asunnon edessä olevassa välitysyhtiön kyltissä lukee "Lageu and
Sons", joka on lavastaja John Lageun viittaus itseensä.
- Mekaanikko, joka nähdään kiillottamassa autoa, osti sarjan jälkeen auton ja
rekisterinumeron KAR 120C itselleen. Mekaanikko oli töissä yhtiössä, joka
toimitti autot kuvauksiin.
- Auto on sama uudempi yksilö, jota käytettiin myös jakson Do Not Forsake
Me Oh My Darling kuvauksissa.
- #1:n naamion alta paljastuu hysteerinen #6 itse. Apinanaamio kuvaa
McGoohanin mukaan evoluutiota. Vaikka jostain syystä monet aiempienkin
jaksojen yksityiskohdat tuntuvat täsmäävän, on McGoohan sanonut, ettei
itsekään tiennyt kuka #1 on ennen jakson kirjoittamista. Joitakin
suosituimmista havainnoista:
- Alkuintrossa ja monessa jaksossa nähdyn #6:n Lontoon asunnon ovessa on
numero 1. Se ei ole edes lavastettu, sillä aivan oikeasti olemassaolevan
asunnon osoite todella on 1 Buckingham Place.
- Painottamalla alkudialogia tehdään mielenkiintoinen havainto: "Who is
Number One?" "You are, Number Six."
- Yksilöllisyyden perusta, sana "I" (engl. minä) on roomalainen numero 1.
- Lähtevä raketti on arkistomateriaalia Europa 1:n lähdöstä.
- Jakson mukaan tunneli Kylän alta johtaa tielle A20 Kentissä,
Kaakkois-Englannissa, oletettavasti muutamankymmenen mailin päähän Lontoosta
(hieman myöhemmin kyltissä lukee 27). Kuvauksissa käytettiin kuitenkin
valeliikennemerkkejä hämäyksen vuoksi.
- Rekan ajaessa kohti Lontoota vierelle tuleva auto on McGoohanin
oma auto.
- Sarja päättyy aivan kuten alkaakin, #6
ajaa autollaan kiitoradalla.
- Jakson lopussa ei ole kalterianimaatiota, vaikka joihinkin TV-lähetyksiin
se oli virheellisesti lisätty. Lopputekstien jälkeen ei enää nähdä myöskään
Roveria, joka tuhoutui jakson aikana, vaan
valmiiksi rakennettu vanha polkupyörä.
- Jakso keräsi McGoohanin tähteyden voimalla Britanniassa
huippukatsojaluvut. Kun loppu olikin täysin erilainen kuin yleisö oli
odottanut, eikä #1 vastannut Bond-tyylisiä superkonnaodotuksia, nousi raju
kohu, joka pääsi lehtiotsikoihin asti. Sarjaa esittäneen ITV-verkon
puhelinvaihteet olivat päiviä tukossa valituksista. McGoohanin
perheineen piti paeta vihaisia faneja aluksi pariksi viikoksi Sveitsin
alpeille, ja myöhemmin Yhdysvaltoihin, josta hän palasi kotimaahansa vasta 20
vuoden kuluttua.
- Alkuperäinen käsikirjoitus päättyi: 'Number Six follows the Butler into the
London apartment, closes the door, and the episode then ends with "Now Hear The
Word Of The Lord!" swelling up to full volume'.