No dictator, no invader can hold an imprisoned population by force of arms forever. There is no greater power in the universe, than the need for freedom. Against that power governments, and tyrants, and armies cannot stand. The Centauri learned this lesson once. We will teach it to them, again. Though it take a thousand years, we will be free.

   P5 Rating:   9.46 (sijoitus: 4/114)
   GEOS Rating: 9.06 (sijoitus: 8/115)

#babylon5.fi-neuvosto arvostelee:

C

Kohtalon ivaa että kesätauko napsahti juuri ennen tätä jaksoa? No, onpahan ainakin jotain odotettavaa kesälläkin. Ja jakson tehoa varmaan korostaa sen tuleminen pienen tauon jälkeen, niin ainakin yleensä on ollut tapana...

Jotenkin tästä jaksosta kertominen tahtoo mennä ehkä vähän liiankin hehkuttavaksi. Tästä jaksosta on mahdoton olla kovin objektiivinen, joten jatkoon kannattaa suhtautua jokseenkin skeptisesti... Jos olisi pakko valita vain yksi jakso koko sarjasta, se voisi hyvinkin olla juuri tämä. The Long, Twilight Struggle kuuluu kiistämättä koko sarjan vaikuttavimpiin jaksoihin. B-juonta nyt seuraa lähinnä odottaen takaisin A-juoneen pääsemistä, mutta se A-juoni... Toteutuskin on vain ja ainoastaan virheetön, mutta ennen kaikkea se tärkein on kohdallaan, eli draama toimii uskomattoman loistavasti. "Yllättäen" Katsulas ja Jurasik loistavat rooleissaan, ja varastavatkin jälleen kerran shown. Vierailijoista aiemminkin vähän väliä nähty William Forward on kerrassaan vakuuttava.

Jaksossa on pari aivan upeaa kohtausta, joiden jälkeen ei voi kuin haukkoa henkeään, mainittakoon eräs lähestymiseltään hieman kokeellinen avaruuskohtaus, jossa on tehokas leikkaus ja värisyttävä musiikki. Itse asiassa B5:n efektit ovat melkeinpä taiteellisesti parhaimmillaan toisen kauden lopulla, myöhemmin alkavat MTV-leikkaus ja kaasupallot vallata liikaa alaa, eikä aivan samanlaisia tunnelmapaloja enää tahdo löytyä.

Jos tämä jakso ei nosta niskavilloja pystyyn, niin syy löytyy kyllä jostain muualta kuin itse jaksosta. Ehdoton ykkösvinkki, jota kannattaa noudattaa: äänet ulos kunnon äänentoiston kautta ja kovaa. Monovideoihin tottuneena hengitys salpautui kun katsoin tämän jakson ensimmäistä kertaa pariin vuoteen stereona kunnon volumella, vaikka osasinkin jakson jo ulkoa sen parikymmentä kertaa aiemmin katsoneena...

R

*BOOM* *BOOM *BOOM* ja vielä kerran *BOOM*

Loistava jakso. Jo ensimmäisesta kohtauksesta (harjoitustehtävä: missä toisessa jaksossa on ollut samanlainen alku?) voi nousta karvat iholla pystyyn. Ja niin kyllä pitäisikin.

Vaikka teaserin perusteella voisi luulla, että eihän tämä mikään kummoisampi ole, niin kannataa miettiä uudestaan. Jaksossa on neljä aivan uskomatonta kohtausta. Katsulas ja Jurasik ovat rooleissaan lähes elämää suurempia, mutta vieraileva William Forward on täsmälleen yhtä hyvä, ellei parempikin.

Musiikit ovat kohdallaan. Efektit ovat kohdallaan. Leikkaus yhdessä Niistä Kohtauksista on enemmän kuin kohdallaan. Viisi vorlonia, ehdottomasti.

Kuuluu varmaan eniten katsomiini jaksoihin, eikä syyttä. Nauhoita, ja nauti useasti.

T

Tämä jakso on taidetta. Koeta olla innostumatta hypestä, tämän kun on katsonut n+1 kertaa niin ei välttämättä säilytä samaa objektiivisuutta kuin ennen.

Vierailijat ovat mahtavia. Jo ykköskaudella sielunmetsästäjänä vakuuttanut W. Morgan Sheppard tekee comebackin paljon vakuuttavammassa roolissa. G'Stenin ja G'Karin dialogit ovat niin aidon tuntuisia ettei ole rajaa. John Schuck on myös erinomainen, etenkin pitkissä "monologeissaan". Jätkässä on jotain hyvin samaa kuin James Earl Jonesissa. Ja William Forward sitten... aah.

Myös vakinäyttelijöiden joukosta erottuu dynaaminen duo Jurasik-Katsulas. Erinomaisten ja aidonoloisten dialogien ja monologien lisäksi G'Karilla ja Londolla on molemmilla upea kohtaus, jossa ei tarvita puhetta. Jälkimmäistä pidetäänkin usein B5:den parhaana kohtauksena. Ymmärrätte kun näette.

Audio-visuaalisesti jakso on myös herkkua: Kamera seuraa CGI-pätkissä tarinaa, eikä rajoitu pikaisiin välähdyksiin taistelusta, kuten myöhemmin on tapana. Musiikillisesti taas Franke on ylittänyt itsensä, ja kakkossoundtrackilla muutamakin pätkä saa lisäsyvyyttä Niitä Kohtauksia muistellessa.

TLTS on yllätyksellinen, tunteisiin vetoava jakso. Tämän takia minä katson B5:ttä.