Miksi turhaan enää jarruttaa kun kerran vauhtiin päästiin...
Todella tiivistunnelmaisia minuutteja on odotettavissa huiman
audiovisuaalisen tykityksen myötä.
R
Edellinen jakso oli kyllä jo aikamoisen rouhea. Silti sekin oli
pelkkää asettelua; Falling Toward Apotheosis on ensimmäinen
jakso, jossa Oikeasti tapahtuu jotain uuttakin; tapahtuu sellaista,
jota on jokseenkin vaikea nähdä ennalta.
Paljon enempää tästä on vaikea sanoa; sattuu ja tapahtuu, ja
paljon. JMS vie tarinaa eteenpäin kuin höyryjyrä. Istu ja ihmettele.
T
Falling Towards Apotheosis on kyllä sarjan synkimpiä jaksoja.
Jaksossa itsessään on (taas kerran) muutama erinomainen kohtaus ja
yleissävy on lievästi sanottuna tumma.
Neloskauden alun ongelma on jaksojen rajojen hämärtyminen: kun
kaikissa jaksoissa oli samankaltainen juoni ja rakenne, on hyvin
vaikea muistaa tarkalleen milloin mikäkin kohtaus on. Apotheosis
jää kuitenkin mieleen ympäristöään paremmin, joten nautittava jakso
on luvassa.