Jälleen kerran ateisti-JMS on kirjoittanut uskontopitoisen jakson.
Hahmovetoisen tarinan näyttelypuoli on hallussa, esimerkiksi Alien
Resurrectionista tuttu Brad Dourif on erinomainen, ja Louis Turenne
jälleen hyvä. Tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen, ja yleinen
toteutus niin kuvaukseltaan kuin ohjaukseltaankin kaunis. Adam
"Leonardin poika" Nimoy oli syystäkin ylpeä lopputuloksesta. Tunnelmapala.
R
PtG on yksi suosikkijaksojani, ja yksi kolmoskauden alkupään parhaista
jaksoista. Tarina on mainio, ja näyttelijäntyö loistavaa. Ensimmäiselle
katselukerralla jaksoa katsoo silmät auki ihmetellen, jälkeenpäin taas
vahva tunnelataus nostaa jakson arvoa.
Jakso rakentuu ihmisten ympärille, ja taaskin (kuten
The Fall of Nightissa) eri ihmisten eri motiivit
vievät asiat huipennukseensa. Täynnä mietiskeltävää ja päänraapimista.
Suosittelen vilpittömästi.
T
Tämä on hyvä jakso, älkääkä antako muiden väittää teille vastaan. JMS
ottaa kohtalaisen vaikean aiheen ja tuottaa yhden kolmoskauden parhaista
jaksoista. Veli Theon ja veli Edwardin avulla esitetyt näkökannat
uskonnosta eivät iske silmään typerän jenkkikeskeisinä, mikä nyt on
odotettavaakin JMS:n kaltaiselta ateistilta. Ja kun itse Brad Dourif
esittää veli Edwardia varsin loistavasti niin mitä sitä voi enää ihminen
vaatia?
Caveat emptor: Jos ei tykkää jaksoista joissa käsitellään
vaikeita aiheita koska ne vaativat aivojen käyttöä niin voivoi.